Pitkällisen pähkäilyn jälkeen päätin panostaa uuteen saumuriin. Ensimmäisten ompelukokemusten jälkeen mietin vaan miksen ostanut uutta saumuria jo aikapäivää sitten. Ommel on täydellistä ilman ainaista langankiristyksen kanssa taistelua. Ja rullapäärme, se vaan on niin ihanaa ja helppoa tuolla uudella koneella. Ja pitihän sitä rullapäärmettä testata heti ensimmäiseen vaatteeseen. Tyttö valitsi itse kangaskaupasta koira-printtitrikoon, josta ommeltiin t-paita, leggarit ja sortsit. Sortsit eivät olekaan vielä kameran muistikortille päätyneet, joten niistä ei todistusaineistoa vielä löydy.
Pipon ompelukin sujuu uudella saumurilla. Tähän naapurintytön synttärilahjapipoon kokeilin myös ruusukkeen tekoa. Se olikin yllättävän helppoa kun framilonilla rypytin tuon trikookaitaleen ja se melkein itsestään pyörähti ruusukkeeksi.
Pojan jälkkärin tädeille virkkasin kiitokseksi pöllö-avaimenperät:
Ja kesäkuun alussa naimisiin mennyt nuoripari sai tällaisen kortin, johon käpyilin sydämen. Ihanat oli häät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti