Erilaista pyykkiä

Paikallislehden ohjeen innoittamana marssin ostamaan paperinarua ja liimaa. Ensimmäinen haaste oli vesi-ilmapallojen täyttö pelkällä ilmalla. Ei nuo meidän palot puhaltamalla täyttyneet, joten piti pyytää poika avuksi. Ensin vedellä pallo pullolleen, vedet pois ja sitten puhaltamaan. Muutaman räjähtäneen pallon jälkeen alkoi homma sujua.
Sitten vaan liimaa ja vettä sopivaksi sörsseliksi ja paperinauhaa sinne uimaan. Ja nyt olikin jo kiire pyörittää nauhaa pallojen ympärille. Välillä kun jäi nauha likoamaan vähän liiaksi pitkää aikaa, oli homma aika sotkuista ja vesi-liimaseosta löytyi laajalta alueelta kodinhoitohuoneesta.
Seuraavana päivänä olivat pyykit kuivuneet ja lapset pääsivät taas apuun, pallot piti puhkaista. Ja sitten ei muuta kuin pujottamaan ledivalonauhaan palloja ja kuumaliimalla vielä viimeistelin kiinnityksen.

Pyykit kuivumassa

Isompi pallo mummille itsenäisyyspäivän tunnelmaa luomaan

 

 

 

 

Koukulta ja puikoilta

Virkkuukoukku ja puikot ovat heiluneet enemmän ja vähemmän ahkerasti ja seuraavanlaisia väkerryksiä on valmistunut.

Tähti-matto Lankavan ohjeen mukaan (www.lankava.fi)

 

Rrrrauh, sanoo karhu. Arvaa, kenen jalkaan nämä meni?

 

Calystegia -kauluri Ravelrystä löytyvän ohjeen mukaan: http://www.ravelry.com/patterns/library/calystegia-cowl

Näitä kukkasia saattaa valmistua useampia ja  joulun aikaan löytyä yllättävistä paikoista, kyseessä siis pannulappu jämälangoista.

 

Ja vielä vähän askartelua, pojan synttäreille ongintapalkinnoiksi heijastimet pimeille koulumatkoille. Huopaa, heijastinkangasta, nappeja ja nauhoja jemmalaatikosta, sakset, ompelukone, kuumaliima, niillä on pöllöt tehty.



Ompelupäivän antia

Syyslomalla oli luksuspäivä, kahden ompelevan ystävän kanssa kokoonnuttiin meidän keittiön pöydän ympärille ja aloitettiin hommat. Kukin ompeli omiaan ja minä sain päivän aikana tehtyä pojalle college-housut, tytölle huolisyöpön ja itselle perhospipon. Oli se vaan kivaa, kun sai keskittyä ihan rauhassa omiin hommiin.

 

Pojalle housut joustocollegesta Ottobre 4/2014, malli Mock Denim. Oli kyllä ensimmäinen ja viimeinen kerta kun ompelen sivusaumattomat ja taskulliset housut, sen verran monta kertaa joutui ratkoja hommiin.

Huolisyöppö kaapissa jemmatuista veloureista. En tiedä johtuiko tästä pahojen unien syöjästä vai mistä, mutta seuraavan yönä kun uusi syöppö oli sängyssä, tyttö nukkui pitkästä aikaa yönsä huutamatta. Ehkä tässä uudessa kaverissa on taikaa...

Perhospipo valmistui ompelupäivänä, bambipipo toisella kertaa. Bambi piti mennä isommalle kummitytölle, mutta eihän se taas ihan mennyt niin kuin alun perin suunnittelin. Kesken matkaa päätin laittaa fleece-kankaan tuonne väliin vuoreksi ja kun se jousta sitten yhtään, niin tästä tuli liian pieni. Toivottavasti mahtuu pienemmälle kummitytölle.

Kerrankin pikasurautus onnistuu ilman ratkojan käyttöä. Tuubihuivi omaan käyttöön valmistui eräänä iltana kun töiden jälkeen iski inspiraatio ommella jotain nopeaa.

Kangaskaupasta tarttui mukaan pöllökangasta, mihin poika ihastui ikihyviksi. Siitä sitten miettimään mitä koululainen tällaisesta kankaasta suostuu päällänsä pitämään. Yöpaita, se siitä tuli ja valmistumisen jälkeen on joka yö ollut päällä. Tähtikangas osui ihan nappiin noihin hihoihin, ei ole liikaa pöllöjä päällä.

Housuja, housuja

Kansalaisopiston ompelukurssille valitsin ensimmäiseksi työksi housut pojalle. Kankaan ostin jo reilu vuosi sitten ja se on pestynä ja silitettynä odottanut inspiraatiota. Malliksi valikoitui uusimmasta Ottobresta 4/2014 'Willy W', mallissa kankaana on joustosametti, minä tein vähän paksummasta joustamattomasta puuvillasta. Porukassa ommellessa tulee keskityttyä enemmän tekemiseen ja olen kyllä tyytyväinen lopputulokseen. Ja poikakin tykkää, nytkin lähti kuvauksen jälkeen kaverin luokse uudet housut jalassa.

 

Takataskut löytyy

Polvissa on tuplakangas, niin kestää kovempaa käyttöä

 

Vyölenkit väkersin vielä ihan lopuksi kun näytti jotenkin keskeneräiseltä ilman

 Annukan inspiroimana (jälleen kerran) kävin kaavaostoksilla (Onion 4029) Kestovaippakaupassa ja ompelin kaapissa odottaneesta mustasta joustocollegesta itselleni housut. Lahkeensuissa on ohjetta pidemmät resorit, muuten menin ihan ohjeen mukaan. Kaava toimii, tätä käytän kyllä jatkossakin.

Pallomekko

Noshin Pastel Polka Dots, puuvillajerseytä, mikä ihanan pehmeä kangas. Kysyin tytöltä tehdäänkö paita vai mekko. Vastauksena oli tomerasti: 'Mekko'. Siltä istumalta aloin selata kaavalehtiä ja 4/2013 Ottobresta valikoitui malliksi Circus Horse -tunikamekko.

 

Helma hulmuaa ja vauhtia riittää kuvausvaiheessa.

Miten tuo kieli pysyisi suussa?

Marianne-karkkia ja neulomuspussukoita

Miehen sisko kyseli ehtisinkö neuloa hänelle villasukat syksyn viileyteen. "Tottahan toki", vastasin. "Minkälaiset olisi mielessä?", kyselin. "Marianne-raidalliset", oli vastaus. Samantien aloin penkoa lankalaatikkoa ja sieltähän löytyi mummin jäämistöstä punaista ja valkoista lankaa. Varpaista aloitetut sukat päätyivät puikoille ja valmistuivatkin sitten.

Ja pari neulomuspussukkaa jämäkankaista on tullut ommeltua. Pussukoita ei voi koskaan olla liikaa...

Helteistä rautalangan vääntelyä, saumurointia ja lämmikettä syksylle

Helteiseen kesään piti itselle ommella sopiva mekko. Raglantunikan kaavaa vähän säätämällä sain aikaseksi mukavan mekon. Tämä oli näitä 'ihan nopeesti vaan teen' ompeluksia, mihin sitten loppujen lopuksi meni aikaa ja hermoja kun piti vähän ratkoa parissa kohtaa. Kangastakin oli aavistuksen liian vähän, joten kangaslaatikon uumenista löytynyt pilkullinen trikoo päätyi helmaan alavaraksi ja mekkoon tuli riittävästi pituutta. Olkahihnaksi leikkelin lopun kankaan suikaleiksi ja letitin sopivan levyisen nauhan.

 

 

Olohuoneen lampun ja muutaman ovikranssin jälkeen päätin, etten enää ikinä tee näitä rautalankajuttuja. Juujuu, niinhän siinä kävi, että löysin itseni leikkaamasta tyhjiä tölkkejä ja vääntämästä rautalangasta oksia. Mielikuva uudesta naulakosta ei ihan kohtaa tätä lopputulosta, mutta sinne se tuulikaapin seinälle kuitenkin päätyi. Ja olihan se hyvä syy tyhjentää muutama siideritölkki, kun piti materiaalia saada.

Tästä se lähtee...

...ja tällainen siitä tuli.

Viileneviin syysiltoihin neuloin tytön kummitytölle Hemlock Ring-huivin. Melkein 500 g Cascade Yarnsin Ecological Wood-lankaa siihen meni ja tällainen mytty tuli.

Kastelun, venyttelun ja vanuttelun jälkeen tuli huiviin vähän muotoa ja kuviot näkyviin.



Ja vielä yksi kesäinen mekko tytölle surautettu. Helmaa en ehtinyt päärmäämään ennekuin piti lähteä puistoon kokeilemaan miten keinuminen uudella mekolla onnistuu. Pari vuotta kaapissa ollut smurffikangas päätyi näin tytön kesäiseksi vaateeksi.

Läksiäisiä, valmistujaisia ja pöllöjä

Peliajoista lähtien yhtä pitäneen tyttöporukkamme oli taas aika kokoontua. Tällä kertaa virallisena syynä oli yhden ystävän valmistuminen ja toisen ystävän läksiäiset, aina löytyy syitä kokoontua.

Ommella surautin tytöille pussukat. Ensimmäisen sisään sujautettiin ystäväkirja, josta voi aina tarkistaa, että ketäs ne tytöt olivatkaan. Toiseen pussukkaan pistimme pikkupullot kuohuvaa ja leffaliput, ahkeran opiskelun jälkeen on aika vähän hemmotella itseään.

Pussukoissa käytin ensimmäistä kertaa kiinnisilitettävää vanua. Pitää vielä vähän harjoitella sen käyttöä, mutta kyllä noista muhkeampia vanun avulla saa.

Päivänä eräänä oli meillä naapurin tyttö äitinsä kanssa askartelemassa. Pitkästä aikaa kaivoin Fimo-massat esiin ja testasin mitä niistä tällä kertaa saisi aikaan. Nyt uunista tuli ulos kärpässieniä ja pöllöjä. Näistä tuli kiva lisä pussukoihin.

 

Kesä ja perhoset

Kesäloma alkoi ja pitkään haaveiltu ja mietitty blogi saa nyt nähdä päivänvalon. Tänne kerään valmistuneita ompeluksia, neulomuksia, virkkailuja ja askarteluja. Tästä blogista on tarkoitus tulla se leikekirja omin käsin tehdyistä jutuista. Tähän mennessä valmiista töistä otetut kuvat (silloin kun olen muistanut kuvata) ovat päätyneet koneen kovalevylle ja unohtuneet sujuvasti sinne.

Mutta nyt asiaan, perhoskangas vei mennessään ja Annukan innoittamana päätin ommella itselleni mekon kesäksi.

Tällainen siitä perhosmekosta sitten tuli

Valmistuneita ompeluksia on myös pari pussukkaa. Ensimmäinen synttärisankarille lahjaksi ja toinen, Susie-pussukka, omalle tytölle ponien säilytyspussukaksi.