Helteistä rautalangan vääntelyä, saumurointia ja lämmikettä syksylle

Helteiseen kesään piti itselle ommella sopiva mekko. Raglantunikan kaavaa vähän säätämällä sain aikaseksi mukavan mekon. Tämä oli näitä 'ihan nopeesti vaan teen' ompeluksia, mihin sitten loppujen lopuksi meni aikaa ja hermoja kun piti vähän ratkoa parissa kohtaa. Kangastakin oli aavistuksen liian vähän, joten kangaslaatikon uumenista löytynyt pilkullinen trikoo päätyi helmaan alavaraksi ja mekkoon tuli riittävästi pituutta. Olkahihnaksi leikkelin lopun kankaan suikaleiksi ja letitin sopivan levyisen nauhan.

 

 

Olohuoneen lampun ja muutaman ovikranssin jälkeen päätin, etten enää ikinä tee näitä rautalankajuttuja. Juujuu, niinhän siinä kävi, että löysin itseni leikkaamasta tyhjiä tölkkejä ja vääntämästä rautalangasta oksia. Mielikuva uudesta naulakosta ei ihan kohtaa tätä lopputulosta, mutta sinne se tuulikaapin seinälle kuitenkin päätyi. Ja olihan se hyvä syy tyhjentää muutama siideritölkki, kun piti materiaalia saada.

Tästä se lähtee...

...ja tällainen siitä tuli.

Viileneviin syysiltoihin neuloin tytön kummitytölle Hemlock Ring-huivin. Melkein 500 g Cascade Yarnsin Ecological Wood-lankaa siihen meni ja tällainen mytty tuli.

Kastelun, venyttelun ja vanuttelun jälkeen tuli huiviin vähän muotoa ja kuviot näkyviin.



Ja vielä yksi kesäinen mekko tytölle surautettu. Helmaa en ehtinyt päärmäämään ennekuin piti lähteä puistoon kokeilemaan miten keinuminen uudella mekolla onnistuu. Pari vuotta kaapissa ollut smurffikangas päätyi näin tytön kesäiseksi vaateeksi.

Läksiäisiä, valmistujaisia ja pöllöjä

Peliajoista lähtien yhtä pitäneen tyttöporukkamme oli taas aika kokoontua. Tällä kertaa virallisena syynä oli yhden ystävän valmistuminen ja toisen ystävän läksiäiset, aina löytyy syitä kokoontua.

Ommella surautin tytöille pussukat. Ensimmäisen sisään sujautettiin ystäväkirja, josta voi aina tarkistaa, että ketäs ne tytöt olivatkaan. Toiseen pussukkaan pistimme pikkupullot kuohuvaa ja leffaliput, ahkeran opiskelun jälkeen on aika vähän hemmotella itseään.

Pussukoissa käytin ensimmäistä kertaa kiinnisilitettävää vanua. Pitää vielä vähän harjoitella sen käyttöä, mutta kyllä noista muhkeampia vanun avulla saa.

Päivänä eräänä oli meillä naapurin tyttö äitinsä kanssa askartelemassa. Pitkästä aikaa kaivoin Fimo-massat esiin ja testasin mitä niistä tällä kertaa saisi aikaan. Nyt uunista tuli ulos kärpässieniä ja pöllöjä. Näistä tuli kiva lisä pussukoihin.